Islam on näkyvillä katukuvassa tämän päivän Suomessa yhä enemmän. Evankeliumia esillä pitävä kristitty voi moniarvoistuvassa maailmassa kohdata yhtä hyvin ateistin, New Agen harjoittajan kuin musliminkin. Tämän tekstin tarkoituksena on antaa eväitä keskusteluihin muslimien kanssa. On hyvä pitää mielessä, että apologetiikan tai uskonpuolustuksen tarkoitus ei ole aseistaa kristittyjä lyömään totuudella, vaan Pietarin sanoin meidän tulisi aina olla valmiita vastaamaan meille esitettyihin kysymyksiin.
1. Pietari 3:13-15 Kuka voi teitä vahingoittaa, jos teillä on intoa hyvään? Mutta vaikka joutuisittekin kärsimään vanhurskauden tähden, olette autuaita. Älkää pelätkö, mitä he pelkäävät, älkääkä säikkykö, vaan pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan1 kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu.
Apologetiikan tarkoitus on vahvistaa kristittyjä, joilla on intoa tehdä hyvää lähimmäisille ja antaa työkaluja heidän tavoittamiseen. Apologetiikan täytyy tässä ajassa tarjota vastauksia myös kysymyksiin, jotka nousevat islamista. Tässä artikkelissa tarkastellaan islamin näkemystä Koraanista ja Raamatusta. Islamilaisesta näkökulmasta puhuttaessa käytän sanoja ”Jumala” ja ”Allah” synonyymeinä.
Raamatun ja Koraanin synty
Vanha ja uusi testamentti
Kristillinen Raamattu koostuu kahdesta osasta Vanha testamentti (VT) ja Uusi testamentti (UT). Vanha testamentti, josta juutalaiset käyttävät nimitystä Heprealainen Raamattu, on kirjoitettu kymmenien kirjoittajien toimesta. VT:n sanoman keskiössä on viisi Mooseksen kirjaa, joita kutsutaan myös Pentateukiksi tai Tooraksi. Perinteisen näkemyksen mukaan Mooses kirjoitti Tooran 1400-luvulla eKr.2 Viimeisen muotonsa VT sai viimeistään 500-300 eKr.
2. Tim. 3:16 Koko Raamattu on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, ja se on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi vanhurskaudessa..
Kristityille Raamattu on Jumalan inspiroima. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kirjoittajien oma tyyli ja kielitaito näkyy Raamatun teksteissä, Jumala on silti niiden takana. Raamattu sisältää lukuisia kirjallisuuslajeja historiallisesta kerronnasta runouteen. Uusi Testamentti on kristityille inspiroitua Jumalan sanaa, kuten VT:kin. Sen sanoman keskiössä on neljä evankeliumia, jotka perustuvat silminnäkijäkertomuksiin Jeesuksesta. Evankeliumit on puolestaan kirjoitettu vuosien 60 ja 90 jKr. välillä, ja koko UT 100-luvun alkuun mennessä.3
Koraani
Islamilaisen näkemyksen mukaan Koraani (kirjaimellisesti ”resitointi” tai ”lukeminen”) paljastettiin profeetta Muhammedille vuosien 610 ja 632 välillä jKr.4 Koraani kieltää, että se sisältäisi Muhammedin tai muiden ihmisten omia ajatuksia, sen sijaan se väittää ilmestyksen tulleen sen lopullisessa arabiankielisessä muodossa Jumalalta.5
Yunus 10:37-38 Ja tätä Koraania ei olisi yksikään muu kyennyt aikaansaamaan paitsi Jumala. Se on vahvistus sille, mikä ilmaistiin jo sitä ennen, ja kirjoituksen selitys, joka totisesti on kaikkien maailmojen Herralta saatu. Väittävätkö he, että hän (Muhammed) on sepittänyt sen? Sano silloin: »Tuokaa sitten suura, joka on tämän kaltainen, ja huutakaa avuksenne ketä voitte Jumalan asemesta, jos olette oikeassa.»
Koraanin sisäisen todistuksen mukaan jo ennen Muhammedin kuolemaa sen sanoma esiintyi kirjallisessa muodossa, vaikkakin se koottiin yhteen kirjoitettuun dokumenttiin vasta profeetan kuoleman jälkeen.6 Sen 114 lukua eli suuraa on järjestetty pisimmistä lyhimpään. 7Tästä syystä se ei noudata kronologiaa. Luonteeltaan Koraani on siis erilainen Raamattuun verrattuna.
Tarkkaavainen lukija saattaa huomata, että osa Koraanin materiaalista on hyvin samankaltaista kuin sitä edeltäneet gnostilaiset tekstit. Tunnettu esimerkki löytyy jakeesta 5:110, jossa kuvataan, kuinka Jeesus teki savesta linnun ja puhalsi sen eloon. Tämä sama kertomus löytyy Tuomaan lapsuusevankeliumista jakeista 2:3-5. Tämä apokryfinen harhaopilliseksi tuomittu teksti on nykytutkimuksessa ajoitettu 2. vuosisadan loppupuoliskolle.8 Tämän tekstin tarkoitus ei kuitenkaan ole keskittyä lähdekritiikkiin, vaan verrata Raamatun ja Koraanin sisäistä ilmoitusta toisiinsa.
Islamilainen dilemma
Islamilainen dilemma (eng. Islamic dilemma) on kristittyjen uskonpuolustajien esittämä ongelma koskien Koraanin ja Raamatun suhdetta toisiinsa. Koraani puhuu myös Raamatun tapahtumista ja henkilöistä ja pitää mm. Abrahamia, Moosesta ja Jeesusta islamilaisina profeettoina. Se puhuu myös suoraan aiemmasta kirjoitetusta ilmoituksesta eli Vanhasta ja Uudesta testamentista.
Al-Imran 3:2-3 Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, iäti elävä, kaikki ylläpitävä. Hän on ylhäältä antanut sinulle, Muhammed, Pyhä kirjan, joka on totuus, vahvistaakseen mitä on ollut ennen sitä; aikaisemmin Hän on lähettänyt Lain ja Evankeliumin…
Koraanin mukaan Allah on aikaisemmin ilmoittanut Tooran ja Injilin (arab. l-tawrāta wal-injīla), eli Lain ja Evankeliumin. Koraanissa Toora viittaa pyhään lakikirjaan jonka Jumala antoi Moosekselle.9 Vastaavasti Evankeliumi oli pyhä kirja, joka annettiin Jeesukselle.10 Eli Mooseksen laki ja evankeliumi on Koraanin mukaan lähtöisin Allahista.
Argumentti
Kristityt uskonpuolustajat esittävät seuraavan argumentin perustuen mm. tässä artikkelissa esitettyjen Koraanin jakeiden perusteella. Koraani siis vahvistaa evankeliumin inspiraation ja säilymisen. Uuden testamentin ytimessä on Jeesuksen jumaluus, ristinkuolema11 ja ylösnousemus, mutta Koraanin mukaan Jeesus ei ollut jumala, eikä hän kuollut ristillä.12
Jos Koraani vahvistaa Injilin (Evankeliumit), syntyy ristiriita: 1. Evankeliumi on Jumalan sanaa, mutta Islam on sen kanssa ristiriidassa, joten Islam on väärässä. 2. Jos Injil on korruptoitunut, Islam on väärässä, koska Koraani vahvistaa evankeliumin auktoriteetin.13
Kummassakaan tapauksessa islam ei voi olla oikeassa.
Perustelut
Nyt katson muutamaa kohtaa, jossa Koraani viittaa Raamattuun kirjoitettuna tekstinä. Koraanin mukaan juutalaisten ja kristittyjen tulisi käyttä heidän omia kirjojaan oppaina mm. jakeissa 5:44 ja 5:47.
Al-Ma’idah 5:44 Olemmehan totisesti ylhäältä lähettänyt Tooran, jossa on johdatus ja valkeus. Senhän mukaan juutalaisia tuomitsivat profeetat – jotka kuuluivat muslimeihin14 – sekä opettajat ja kirjanoppineet, koska heidät oli määrätty pitämään huolta Jumalan kirjasta, jonka (eläviä) todistajia he olivat…
Al-Ma’idah 5:47 Ja evankeliumin seuraajien piti tuomita sen mukaisesti, kuin Jumala oli siinä ilmoittanut; mutta kuka ikinä ei tuominnut Jumalan ilmoituksen mukaisesti, kuuluu väärintekijöihin.
Koraani puhuu näissä ja monissa muissa kohdissa positiiviseen sävyyn niin juutalaisten, kuin kristittyjenkin kirjoitetusta ilmoituksesta. Se myös kertoo siitä, että Allah pitää huolen näistä kirjoituksista.
Al-Ma’idah 5:48 Näin Me olemme ilmaissut sinulle (Muhammed) Totuuden kirjan varmentaaksemme edeltäkäyneet kirjoitukset ja säilyttääksemme niiden tarkkuuden; arvostele siis niitä Jumalan ilmoituksen mukaisesti, äläkä seuraa sellaisten alhaisia vaistoja, jotka luopuvat sinulle ilmaistusta totuudesta…
Ar-Rahman 10:94 Jos sinä epäilet sitä, minkä olemme sinulle ylhäältä lähettänyt, niin kysy niiltä, jotka ennen sinua lukivat Kirjaa. Totuus tuli sinulle Herraltasi; sentähden älä kuulu niihin, jotka kiistelevät.
Lisäksi Koraanin mukaan Jumalan sanat ovat täydellisiä ja muuttamattomia. Toora ja Injil ovat tarkkoja Jumalan sanoja, joiten säilyttämisestä Allah pitää huolen.
Al-An’am 6:115 Herrasi sanat ovat täydellisiä totuudessa ja oikeudessa; kukaan ei voi Hänen sanojaan muuttaa. Hän on kaikkikuuleva, kaikkitietävä.
Yunus 10:63-64 Jotka uskovat Jumalaan ja harjoittavat hartautta, heille kuuluvat ilon sanomat tämän maailman elämässä ja tulevassa. Jumalan sanoja ei voida muuttaa. Tämä on heidän voitonriemunsa.
Onko Evankeliumi korruptoitunut?
Muslimien yleinen vasta-argumentti tähän dilemmaan on se, että meillä ei ole enää saatavilla ”oikeaa” Injiliä siitä huolimatta, että Koraanin mukaan Allahin sanat ovat muuttumattomia.
Koraanin muotoutuessa 600-luvulla koko Vanha testamentti ja Uusi testamentti oli jo saavuttanut lopullisen muotonsa. Martti Nissinen, joka edustaa sekulaaria raamattututkimusta kirjoittaa, että Toora sai lopullisen muotonsa viimeistään 200-luvulla eKr. ja koko VT:n kaanon vahvistettiin 100 jKr.15 Kokonaisuudessaan Uuden testamentin kaanon esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 367 jKr. kirkkoisä Athanasioksen pääsiäiskirjeessä.16 Kuitenkin kuten yllä jo todettiin evankeliumit on kirjoitettu 100-luvun alkuun mennessä, kuten muukin Uusi testamentti.
Koraanin astuessa näyttämölle heprealainen kuin kristillinen Raamattukin ovat olleet laajalti käytössä muodossa, jonka me tänään tunnemme. Tekstikritiikiksi kutsuttu raamattututkimuksen osa-alue pyrkii vertaamaan eri käsikirjoituksissa esiintyviä lukutapoja toisiinsa näin selvittäen alkuperäisen lukutavan.17 Sekulaari UT:n tutkija Kari Kuula toteaa tekstin luotettavuudesta seuraavaa:
Lukutapojen erot ovat enimmäkseen erittäin pieniä. Tutkijat ovat päässeet varsin suureen yksimielisyyteen Uuden testamentin alkuperäisestä lukutavasta, joskin joissain yksityiskohdissa erilaiset tulkinnat ovat mahdollisia. Tekstikriittisillä ratkaisuilla ei ole merkitystä minkään teologisen opin tulkinnan kannalta.18
Voimme siis todentaa, että Evankeliumi, johon Koraani viittaa on se joka meillä on nyt luettavissa Matteuksessa, Markuksessa, Luukkaassa ja Johanneksessa. Dilemmaa kohdistuu siis edelleen Islamiin.
Jeesuksen kuolema ristillä on antiikin historian parhaiten todistettuja tapahtumia. Siitä puhuvat UT:n lisäksi mm. historioitsijat Tacitus ja Josefus. ↩︎
Introduction: we were created to be connected with God
The Old Testament starts with the creation account. God creates the earth and all plants and creatures in it. The purpose for the all previous days of creation is evident when we come to the end of the sixth day.
Then God said, “Let us make man in our image, after our likeness. And let them have dominion over the fish of the sea and over the birds of the heavens and over the livestock and over all the earth and over every creeping thing that creeps on the earth.” So God created man in his own image, in the image of God he created him; male and female he created them. Genesis 1:26-27
All what was created before was made for us humans in mind. People are given a task to work and keep the garden of Eden. The Lord God took the man and put him in the garden of Eden to work it and keep it. (Genesis 2:15) The story of creation in Genesis speaks a lot about how we were created to be connected. We were given dominion over the earth, creatures and plant life. God had our well being in mind when He created farm animals for instance.
First, the task that was given is essentially gardening work. A proper gardener can’t just plant a seed during spring and forget the plant for all summer and then expect it to bear fruit by autumn. The gardener has to have understanding about the upkeep of specific plant in question. And not only just that one plant, like an apple tree but about the whole ecosystem of his garden. All life is deeply interconnected and thus the gardener needs to be connected with it in order to succeed. Sometimes he or she also has to cut away bad or even good branches so that the best branches can bear fruit. This requires discernment to do.
Second, we were created to be connected to each other, male and female he created them. We are made like interlocking puzzle pieces. Eve was created from the Adam’s side or rib, which indicates that she was equal in value. Man and woman were created to work side by side.
Lastly, we were created to be God’s Image and thus we were created to be connected to God. God’s plan with creation was to have a space to have fellowship with us. Our purpose is to be connected with God. It is in our nature as the image bearers, because our God is triune. The Father, The Son and the Holy Spirit all are connected with each other. Then God said, “Let us make man in our image, And that’s why our nature is deeply rooted in connectivity.
We can observe that there some level of disconnect between what I just drew from creation story and what we can see around us. The snake lured Adam and Eve into sin when they ate from the one tree God said they are forbidden to eat from. As sin got the hold of us, our selfishness disconnects us from other people, ourselves, the rest of creation and God.
Then the Lord God said, “Behold, the man has become like one of us in knowing good and evil. Now, lest he reach out his hand and take also of the tree of life and eat, and live forever—” therefore the Lord God sent him out from the garden of Eden to work the ground from which he was taken. He drove out the man, and at the east of the garden of Eden he placed the cherubim and a flaming sword that turned every way to guard the way to the tree of life. Genesis 3:22-24
In hopes of learning discernment between good and evil, the skill to self-regulation was lost. Cain and Abel both bring offerings to God but only Abel brought a proper sacrifice. The Lord said to Cain, “Why are you angry, and why has your face fallen? If you do well, will you not be accepted? And if you do not do well, sin is crouching at the door. Its desire is contrary to you, but you must rule over it.” (Genesis 4:6-7) Afterwards we witness Cain murdering Abel. He silenced God’s voice which would have aided him to truly discern between good and evil.
Because God is holy and man became unholy we were separated from God. However before we were exiled from Eden God gave us a first hint of His plan for our redemption. God says to the snake: I will put enmity between you and the woman, and between your offspring and her offspring; he shall bruise your head, and you shall bruise his heel.” Genesis 3:15
Reconnect with God
Okay, we were previously connected with God and now we notice that being disconnected from Him isn’t great. Abel had a right idea bringing a proper sacrifice for the lord. The proper sacrifice was a firstborn from his flock of sheep. We can’t approach God just as we please as we learn from Cain and Abel. So how do we reconnect?
Throughout the Old Testament the picture of redemption becomes clearer. Abraham was about to sacrifice Isaac but God provides a substitute in form of a ram. And Abraham lifted up his eyes and looked, and behold, behind him was a ram, caught in a thicket by his horns. And Abraham went and took the ram and offered it up as a burnt offering instead of his son. (Genesis 22:13) This sets a type, which is fulfilled when Jesus, the Son of God sacrifices himself for the forgiveness of sins. As the ram died instead of Isaac, Christ dies in our place. And Isaac being left alive sets a type on how Jesus was resurrected from the dead.
But in fact Christ has been raised from the dead, the firstfruits of those who have fallen asleep. For as by a man came death, by a man has come also the resurrection of the dead. For as in Adam all die, so also in Christ shall all be made alive. 1. Corinthians 15:20-22
How to stay connected with God?
But how do we stay connected? Now we are given a fresh start. Through Jesus we are can reconnect with God. And not only with God but we can reconnect with ourselves, each other and the world around us. How can we then stay connected from now on?
Ezekiel 36:25-27 I will sprinkle clean water on you, and you shall be clean from all your uncleannesses, and from all your idols I will cleanse you. And I will give you a new heart, and a new spirit I will put within you. And I will remove the heart of stone from your flesh and give you a heart of flesh. And I will put my Spirit within you, and cause you to walk in my statutes and be careful to obey my rules.
Ezekiel was a prophet during the exile meaning his audience was displaced by God due to disobedience. Here he says that God will give us a new heart of flesh and put his Spirit in us. And through the Holy Spirit our perspective becomes clearer.
Let the Holy Spirit align your moral compass
Then our moral compass is align with the Word of God. Have you ever gotten a different heading from your compass than somebody else? Most likely one of you were doing something which interfered with the needle. Being close piece of metal for instance. The Bible is full of examples what could cause our moral compass to lead us towards the wrong path. Even a slight change in orientation from the starting point can mean missing the end point by a long shot.
Let the Holy Spirit align your compass. Then God will work in us. And thus we will become better gardeners, we transform to be more considerate of other people and the whole creation. And also towards ourselves. With the Holy Spirit guiding us we are able to discern what to cut, and nourish in our lives in order for our faith produce fruit. …for it is God who works in you, both to will and to work for his good pleasure. (Philippians 2:13)
Uuden testamentin alkuun on sijoitettuna evankeliumit ja Apostolien teot. Ne kertovat Jeesus Nasaretilaisen ja varhaisen seurakunnan elämästä. Neljä evankeliumia (kreik. hyvä uutinen) keskittyvät Jeesuksen opetuksiin, tunnustekoihin, sekä erityisesti kuolemaan ja ylösnousemukseen. Apostolien teot puolestaan kuvaavaa evankeliumin leviämisen ensimmäisiä vuosikymmeniä Rooman valtakunnan alueella. Nimenomaan evankeliumit ovat tärkeitä Jeesuksen asettaman eettisen esimerkin ja sovituskuoleman historiallisten kuvausten takia.
Evankeliumeista Matteus, Markus ja Luukas ovat keskenään hyvin samankaltaisia rakenteen ja sisältönsä osalta. Siksi niistä käytetäänkin nimitystä synoptiset1 evankeliumit. Tämä johtuu siitä, että iso osa Markuksen evankeliumia sisältyy Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeihin. Lisäksi Matteuksella ja Luukkaalla on myös keskenään yhtenevää materiaalia, jota ei Markukselta löydy. Johannes puolestaan kuvaa Jeesuksen elämää käyttäen erilaista kieltä ja lähestymistapaa. Alla oleva kaavio selventää evankeliumien välisiä suhteita.2
Markuksen materiaalista n. 90% sisältyy Matteuksen ja n. 55% Luukkaan evankeliumeihin.3 Täten on helppo ymmärtää, että muut synoptikot ovat käyttäneet Markusta lähteenä. Raamatuntutkijat käyttävät Matteuksen ja Luukkaan yhteisestä materiaalista nimitystä Q-lähde.4 Tämä hypoteettinen lähde on todennäköisesti ollut kirjallinen dokumentti, johon on listattu Jeesuksen sanontoja.5 Matteuksella ja Luukkaalla on myös omaa materiaalia, joista saatetaan käyttää myös nimitystä M- ja L-lähteet. Vaikka tämä voi vaikuttaa tekniseltä, tämän tulisi lämmittää jokaisen uskovan mieltä ainakin kahdella tavalla: 1) Meillä on evankeliumien sisällä viisi (Markus, Q, M, L ja Johannes) historiallista toisistaan riippumatonta lähdettä Jeesuksen elämästä. Täten esimerkiksi Jeesuksen ylösnousemusta voidaan pitää historiallisesti luotettavana. 2) Kun ymmärrämme, kuinka evankelistat käyttävät omia lähteitään tuomaan esille oman painotuksensa evankeliumeissa, voimme paremmin tulkita ja soveltaa evankeliumien sanomaa omaan elämäämme.
Muistiinpanojen tekeminen, alleviivaaminen ja omien pohdintojen kirjoittaminen ylös on erittäin suositeltavaa. Lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi Jeesuksen ja apostolien vertauksiin, opetuksiin, sekä Vanhan testamentin messiaanisten lupausten täyttymiseen. Tässä voit käyttää hyödyksi Raamatustasi löytyviä ristiviitteitä. Pyri tulkitsemaan näiden kohtien merkitystä muiden raamatunkohtien valossa ja sen jälkeen myös soveltamaan niitä omaan elämääsi. On kuitenkin syytä muistaa, ettei kunkin evankeliumin erityispiirteitä ole tarkoitus häivyttää harmonisoimalla tekstejä yhteen. Ei ole myöskään pahitteeksi sisällyttää jokaiseen lukutuokioon rukousta. Etene omaan tahtiin, mutta säännöllisesti esimerkiksi 30-60 minuuttia päivässä. Ajatuksena on kuitenkin lukea yhtä lukua pidempiä jaksoja kerralla, jotta lukemiesi katkelmien asiayhteys pysyy selkeänä. Lähes kaikissa Raamatuissa6 on myös jonkinlaiset kartastot liittyen näiden kirjojen tapahtumiin, suosittelen myös vilkuilemaan niitä.
Olen jaotellut evankeliumit ja Apostolien teot 37:ään katkelmaan, jotka on merkitty merkillä: □ . Raamatun kanonisesta järjestyksestä poiketen tämä lukuohjelma alkaa varhaisimmasta evankeliumista Markuksesta, sekä käy Luukkaan ja Apostolien teot läpi peräkkäin. Näin huomaat helpommin kohdat joissa Matteus ja Luukas käyttävät Markusta, sekä Luukkaan kokonaiskuva tulee paremmin esille, lisäksi saat myös vaihtelua tuttuun tapaan lukea Uutta testamenttia. Tätä jaottelua käyttävät mm. myös Wright ja Bird UT:n johdantoteoksessa The New Testament in its World.7
___________________________ 1Kreik. ”Nähdä yhdessä” 2Huom. värit eivät edusta tarkkoja prosenttisuhteita. 3Reddit 2005, 762. 4Raamatuntutkijat käyttävät tästä materiaalista nimitystä Q-lähde, joka juontuu saksankielen sanasta quelle (lähde). 5Reddit 2005, 762. 61992 Kirkkoraamatussa (ns. uusi käännös) ja Raamattu Kansalle (RK) Raamatussa kartat 9-15. 7Wright & Bird 2019.
Evankeliumi Markuksen mukaan
Lukijalle on alusta asti selvää, kuka Jeesus on, sillä Markus ilmoittaa tarinansa olevan ”Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan evankeliumi”. On kuitenkin ilmeistä, ettei Jeesus ollut sellainen Kristus (voideltu, messias), kuin Israel olisi odottanut.1 Tarinan jännite onkin siinä, kuinka Jeesus otetaan vastaan. Jakeet (1:1-2) yhdistävät kolme tekstiä Vanhasta testamentista: Jes. 40:3; Mal. 3:1 ja 2. Moos. 23:20. Tämä antaa tulkinnallisen avaimen koko evankeliumiin. Jesaja 40:3 puhuu kauan odotetun uuden eksoduksen alkamisesta, kun taas jälkimmäiset jakeet antavat Jahven paluuseen liittyvän varoituksen.2 (Uusi) eksodus onkin erittäin tärkeä teema Markuksen tekstissä.
Vaikka Markuksen tyyli on hyvin tiivis, hän käyttää taidokkaasti myös retorisia keinoja hyväksi. Yksi tällainen on ”voileipämalli”, jossa yksi teema tai narratiivi asetetaan hetkeksi syrjään, ja sitten palataan siihen takaisin, luoden A-B-A rakenteen. Tämä näkyy selkeästi luvussa 11 viikunapuun kiromisessa (A), temppelin puhdistamisessa (B) ja viikunapuusta saadussa opetuksessa (A). Perrin huomioi myös ironian olevan tärkeä työkalu Markukselle. Sotilaat ”kruunaavat” Jeesuksen kuninkaaksi naulaamalla hänet ristille, mutta ironia onkin siinä, että ristiinnaulitsemisessa Kristus kruunattiin Jumalan valtakunnan hallitsijaksi.3
Markuksen käyttämät kristologiset (oppi Kristuksen persoonasta ja työstä) tittelit tulisi tulkita voimakkaina tarinankerronnallisina keinoina tuoda ilmi, että Jeesus on Jumala, jonka pelastava tehtävä tulee päätökseen kuolemassa ja ylösnousemuksessa. Pelastus Markukselle ei ole pelkästään tulevaisuudessa. Sen sijaan Markuksen painopiste ”jo nyt, mutta ei vielä” kaavassa on tiukasti ”jo nyt” puolella. Ihmisten fyysinen, sosiaalinen, emotionaalinen ja hengellinen eheytyminen on merkki siitä, että Jumalan valtakunta on saapunut. Jumalan läsnäolo Jeesuksen kautta osoittaa uuden eksoduksen alkaneeksi. Kristuksessa Israelin tehtävä olla esimerkkinä maailmalle täyttyy onnistuneesti, eikä Jumala hylkää liittoaan epäuskollisia ihmisiä kohtaan.4
Markuksen evankeliumi on kirjoitettu anonyymisti, mutta tekstistä itsestään käy ilmi, että kirjoittaja oli kreikkaa puhuva juutalainen. Johannes Markusta 5 on perinteisesti pidetty kirjoittajana. Hän oli Pietarin kanssa samanaikaisesti Roomassa. Täten todennäköinen kirjoitusajankohta olisi 60-luvulla ennen Jerusalemin temppelin tuhoa 70 jKr. Evankeliumi pohjautuu siis todennäköisimmin Pietarin silminnäkijäkertomukseen.6 Varhaisimmissa ja luotettavimmissa meille säilyneissä kopioissa evankeliumi loppuu äkisti jakeeseen 16:8, jättäen lukijan jännitteeseen. Joko Markus tarkoitti todella lopettaa evankeliuminsa näin, kirjoittaminen keskeytyi tai alkuperäinen loppu on kadonnut varhaisessa vaiheessa.7 Tutkijat pitävät kuitenkin epätodennäköisenä, että ns. Markuksen pitkä loppu, eli hakasulkeissa olevat jakeet 9-20 olisivat Markuksen kynästä. Perrin toteaa, että äkillinen loppu sopii Markuksen jännitteiseen evankeliumiin. Se jättää haudalla olleiden naisten kautta kysymyksen lukijalle siitä seuraako vai eikö hän seuraa Jeesusta hinnasta riippumatta.8 Lukuohjelma seuraa Nicholas Perrinin jaottelua Markuksen evankeliumiin.
LUKUOHJELMA
Prologi □ Jeesuksen toiminta alkaa 1:1-15 (Voit lukea myös: Jes. 40:1-11; Mal. 3:1-3 ja 2. Moos. 23:20-32)
Jeesus ilmestyy messiaana □ Jeesuksen auktoriteetti 1:16-3:12 □ Opetus ja ihmeet 3:13-6:6 □ Lähetystyö 6:7-8:26
Jeesuksen messiaanisuuden luonne
□ Opetuslapseuden tie 8:27-10:52 □ Konflikti temppelin johtajien kanssa 11:1-13:37 □ Kärsimys ja ylösnousemus 14:1-16:8 [ja 9-20]
Matteuksen evankeliumi alkaa Jeesuksen sukuluettelolla, joka ei nykylukijalle välttämättä anna välitöntä dopamiiniryöppyä, mutta se on ollut kiinnostava evankeliumin alkuperäiselle (oletettavasti juutalaiskristilliselle) yleisölle. Heille jakeet 1:1-17 tiivistivät koko VT:n tarinan, tuoden ilmi, että Jeesus oli todellinen juutalainen, jonka kautta myös Abrahamille luvattu siunaus tulisi koko ihmiskunnalle.1 Matteus siis esittää Jeesuksen Israelin perinnön ja odotusten täyttymyksenä, kertoen miltä oikeanlainen uskollisuus tooralle näyttää. Samalla se selkeästi antaa vihamielisen enemmistön ympäröimälle seurakunnalle oppaan opetuslapseuteen.2 Alun tarkoituksena tiivistää ajatus siitä, että Jeesus Israelin edustajana päättää pakkosiirron ja tuo esiin uuden eksoduksen.3 Jeesus esitetään samassa suhteessa ihmisenä ja Jumalana.4
Enkeli käskee Joosefia antamaan lapselle nimen Jeesus (”Jahve on pelastus”). Tämä ei merkinnyt pelastumista roomalaisista, vaan kansan hengellisestä orjuudesta, eli synnistä.5 Kertomus kuvaa Jes. 7:14 täyttymystä: ”Sen vuoksi Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel .”6 Tämä Jeesuksesta käytetty nimi ”Jumala meidän kanssamme”, sopii lopetukseen: ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailmanajan loppuun saakka.” Matt. 28:20.7 Hän on Jumalan läsnäolon ruumiillistuma.8
Evankeliumiin on ehdotettu useita eri rakenteita, kuten jako maantieteellisesti.9 Rakenteen on tarkoitus olla työkalu Matteuksen sisällön muistamiseen, eikä ole tarkoitus olettaa kirjoittajan antaneen sitä.10 Lukuohjelma seuraa Wrightin ja Birdin jaottelua Jeesuksen viiden puheen ympärille. Jokainen osio päättyy lopetuskaavaan: ”Kun Jeesus oli lopettanut puheensa…” Ensimmäinen ja viides saattavat peilata 5. Mooseksen kirjan ”siunauksia ja kirouksia”, toinen ohjeistaa apostoleja, kolmas tuo vertauksin kuvan Jumalan valtakunnasta, neljäs taas ohjeistaa seurakuntaa.11 Evankeliumi on kirjoitettu Markuksen jälkeen vuosien 70 ja 100 välillä.12 Kirjoittajaa ei varmuudella tunneta, mutta alkukirkko liitti evankeliumin apostoli Matteukseen.13
LUKUOHJELMA
Jeesuksen toiminnan alku ja ensimmäinen puhe
□ Syntymä ja lapsuuskertomus 1:1-2:23 □ Jeesuksen toiminta alkaa 3:1-7:29 1) Narratiivi 3:1-4:25 2) Ensimmäinen puhe (Vuorisaarna) 5:1-7:27 3) Lopetuskaava 7:28-29
Voimateot ja toinen puhe □ Jeesuksen auktoriteetti paljastetaan 8:1-11:1 1) Narratiivi 8:1-9:35 2) Toinen puhe (Lähetys) 9:36-10:42 3) Lopetuskaava 11:1
Jeesuksen saama vastaanotto ja kolmas puhe □ Jeesuksen toiminta aiheuttaa erimielisyyttä 11:2-13:53 1) Narratiivi 11:2-12:50 2) Kolmas puhe (Vertaukset) 13:1-52. 3) Lopetuskaava 13:53
Jeesus Galileassa ja neljäs puhe □ Jeesus ja hänen opetuslapsensa 13:54-19:2 1) Narratiivi 13:54-17:27 2) Neljäs puhe (yhteisön säännöt) 18:1-35 3) Lopetuskaava 19:1-2 Jeesus Jerusalemissa ja viides puhe □ Jeesus, tuomio ja Jerusalem 19:3-26:2 1) Narratiivi 19:3-22:46 2) Viides puhe (Fariseusten torjuminen/Puhe Öljymäellä) 23:1-25:46 3) Lopetuskaava 26:1-2 Pääsiäisen tapahtumat ja tehtävä seurakunnalle □ Kärsimys, ylösnousemus ja lähetyskäsky 26:3-28.20.
___________________________ 1Wright 2014, 16-18. 2Wright & Bird 2019, 588-589. 3Wright & Bird 2019. 590. 4Gundry 2005, 486-487. 5Blomberg 2007, 3. 6Blomberg 2007, 4. 7Gundry 2005, 487. 8Wright & Bird 2019, 578. 9Brown 2013, 570. Galilea Matt. 4-16, matka Jerusalemiin Matt, 16-20 ja Jerusalemissa Matt. 21-28. 10Brown 2013, 571. 11Wright & Bird 2019, 588. 12Wright & Bird 2019, 584. 13Brown 2013, 575. Kirjoittajan henkilöllisyydellä ei kuitenkaan ole merkitystä evankeliumin tulkinnan kannalta.
Evankeliumi Luukkaan mukaan
Luukas eroaa muista evankeliumeista siinä, että sillä on myös jatko-osa. Usein näistä saatetaankin puhua yhtenä yksikkönä: Luukas-Apostolien teot. Luukas kirjoittajana ei siis pelkästään kuvaa meille Jeesuksen elämää, vaan myös osoittaa Jeesuksen ja alkukirkon toiminnan välisen yhteyden.1 Tästä syystä myös tässä lukuohjelmassa kirjat luetaan peräkkäin. Lukuohjelma seuraa Wrightin ja Birdin rakennetta.2
Greenin mukaan kun Luukkaan kaksoisteosta luetaan yhdessä huomaamme, ettei hänen tarkoituksenaan ollut pelkästään kuvata Jeesuksen tarinaa ja seurakunnan lähetystyön laajentumista tai alleviivata Paavalin merkitystä alkukirkolle. Sen sijaan molempien teosten keskiössä on Jumalan tarkoituksen toteutuminen. Ja näin teos on luonteeltaan myös teologinen, eikä vain historiallinen esitys.3 Näin Luukas-Apostolien teokoja lukiessa huomaamme, että yksi huomattava teema liittyen Jeesuksen seuraajien evankelioivaan tehtävään on Pyhän Hengen toiminta. Luukas kiinnittää tähän eniten huomiota verrattuna muihin UT:n kirjoittajiin.4
Evankeliumin läpi kulkeva teema on pelastus: Jumala toimii oman kansansa eheyttämiseksi, Jeesus ilmoittaa ja luo suunnitelman Jumalan kuninkaallista hallintaa varten ja samanaikaisesti vetoaa kansan asemoimaan itsensä Jumalan pelastavan tarkoituksen mukaisesti.5 Tämän tarkoituksen keskiössä on Jeesus, joka asettaa itsensä linjaan Jumalan kanssa. Jeesus on enemmän kuin pelkkä profeetta, sillä hän on daavidilainen messias, Herra ja Jumalan Poika.6
Evankeliumi ei kosketa Luukkaan mukaan pelkästään ”sieluja”, vaan se koskettaa kaikenlaisten ihmisten tarpeita, kaipauksia ja mahdollisuuksia heidän fyysisessä arkielämässään. Stephen Wrightin mukaan evankeliumi näkyy erityisesti ihmissuhteissa, sillä ”näky jota Jeesus viestii vertauksin, ihmein ja ateriayhteyden kautta ei pelkästään kuvaa uusia persoonia, mutta uutta yhteiskuntaa.”7 Luukkaan evankeliumi onkin ollut merkittävä lähde evankeliumin sosiaaliseen puoleen. Jeesus huomioi toistuvasti ”köyhiä”, ei vain taloudellisesti heikossa asemassa olevia, vaan myös erilaisia väliinputoajia, kuten leskiä, lapsia, sairaita ja riivattuja8
Useimmat tutkijat näkevät, että Luukas-Apostolien tekojen kirjoitusajankohta olisi vuoden 70 jälkeen, sillä se Matteuksen ohella käyttää Markusta lähteenä. Näyttäisi myös siltä, että Luukas 19 ja 21 puhuvat temppelin tuhosta jo menneenä tapahtumana.9
Perinteisesti kirjoittajana on pidetty Luukasta, eikä erityisen painavaa syytä nimetä kirjoittajaa toisin ole ilmaantunut.10 Sen sijaan molempien teosten omistuskirjoituksissa mainitun Teofiloksen (kreik. Jumalaa rakastava) henkilöllisyys on arvoituksellisempi. Nimi voi viitata yhteen henkilöön tai symbolisoida Luukkaan alkuperäistä yleisöä, lisäksi se oli kohtuullisen yleinen nimi tuohon aikaan, joten on mahdollista, että Teofilos tuki Luukkaan teosten julkaisua. Vaihtoehdoista viimeinen lienee todennäköisin. Kaksoisteoksen alkuperäinen yleisö todennäköisimmin koostui kreikkaa puhuvista juutalaisista, jumalaapelkäävistä11 ja pakanoista12.
LUKUOHJELMA
Alkupuhe, lapsuuskertomus ja valmistautuminen palvelutyöhön
□ Prologi, Tienraivaaja ja Pelastaja 1:1-2:52 □ Jeesus valmistautuu 3:1-4:13
Jeesuksen ilmestyminen ja matka kohti Jerusalemia
□ Jeesuksen toiminta Galileassa 4:14-9:50 □ Jeesuksen matka Jerusalemiin 9:51-19:48
Jerusalemissa
□ Selitys Jeesuksen toimintaan temppelissä 20:1-24:53 □ Jeesuksen kärsimys 22:1-23:56 □ Jeesuksen ylösnousemus ja taivaaseenastuminen 24:1-53
___________________________ 1Bock 1994, 1. 2Wright & Bird 2019, 617. 3Green 2013, 542. 4Aktinson 2011, 4. 5Green 2013, 546. 6Green 2013, 547. 7Wright 471. 8Green 2013, 547. 9Wright & Bird 2019, 612. 10Wright & Bird 2019, 610-612. 11Termiä jumalaapelkäävä käytettiin henkilöstä, joka osin noudatti Vanhan testamentin sääntöjä ja uskoi Israelin Jumalaan, mutta ei ollut täysin kääntynyt juutalaiseksi. 12Green 2013, 549-450.
Apostolien teot
Apostolien teot jatkaa Luukkaan evankeliumin tarinaa pitkälle vuoden 30 jKr. jälkeen 60-luvun alkuun saakka. Osa tutkijoista on ehdottanutkin kirjoitusajankohdaksi vuotta 62, sillä myöhempiä tapahtumia kuten Paavalin mestausta, Rooman paloa ja sitä seurannutta kristittyjen vainoa (64 jKr.) ei mainita.1 Craig Keener kuitenkin huomauttaa, että muinaisille historiankirjoittajille oli tyypillistä lopettaa kirjansa äkisti ja” vajavaisina”, vaikka heillä olisi ollut tietoa jonka pohjalta päättää kertomuksensa kokonaisena.2 Keener pitää todennäköisenä kirjoitusajankohtana 70-luvun alkua, sillä Paavalin elämä olisi vielä tuoreessa muistissa.3
Tyyliltään Apostolien teot on historiankirjoitusta, vaikkakin se sisältää mm. elämäkerran ja matkakertomuksen piirteitä.4 Kun teosta jaoteltu, maantieteellinen jako onkin ollut hyvin luonteva tapa. Jae 1:8 toimii koko kirjan sisällysluettelona: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teidän päällenne, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka.” Vaikka teksti on historiankirjoitusta, Luukkaalla on opettava ja ohjaava päämäärä tekstillään. Helluntailaiset ovatkin ammentaneet paljon omaan julistukseensa nimenomaan Apostolien teoista.
Luukkaan pelastuksen teema jatkuu, mutta Apostolien teot painottavat Jumalan pelastuksen täyteyttä kaikille ihmisille. Luukas esittää Jahven lähetystyön Jumalana, joka ensin pyrkii saamaan juutalaiset tuntemaan Hänet Messiaan kautta ja lopulta vetämään pakanakansat mukaan, toteuttaen Apt. 1:8 ohjelmaa.5Lähetystyön lisäksi Apostolien teot syventää meidän ymmärrystä pneumatologiaan, eli oppiin Pyhästä Hengestä. Menzies argumentoi, että Pyhän Hengen pelastusopillista painotusta ei löydy Luukas-Apostolien teoista kuten Paavalin kirjeistä.6 Sen sijaan Luukas painottaa Pyhää Henkeä lähetystyöhön voimauttajana. Jumala onkin kirjassa aktiivinen toimija nimenomaan Pyhän Hengen kautta.7 Niin kutsuttu Pyhän Hengen kaste Apostolien teoissa näyttäisikin olevan erillinen, kokemus suhteessa uskoontuloon ja vesikasteeseen, kuten erityisesti jakeet 8:14-7; 10:44-48 ja 19:1-6 alleviivaavat.
LUKUOHJELMA
Esipuhe ja Jerusalemin seurakunnan tarina
□ Prologi 1:1-2 □ Jerusalemin seurakunta 1:3-8:1a
Evankeliumi leviää yli rajojen
□ Evankeliumi Samariaan, Etiopiaan ja Syyriaan 8:1b-9:31 □ Seurakunnan vaino ja Pietarin läpimurto pakanoiden keskuuteen 9:32-12:25
Antiokian seurakunnan lähetystyö: Paavalin toinen ja kolmas lähetysmatka
□ Antiokian seurakunnan lähetystyö 13:1-15:35 □ Paavalin lähetysmatkat Aasiaan ja Egealle 15:36-21:16
Paavali Jerusalemissa ja Roomassa
□ Paavalin vangitseminen Jerusalemissa 21:17-26:32 □ Paavali todistaa evankeliumin puolesta Roomassa 27:1-28:31
Kuten yllä oleva kaaviokin osoittaa, Johanneksen evankeliumi ei jaa kirjallista materiaalia synoptisten evankeliumien kanssa. Se on omaleimainen myös rakenteensa puolesta. Yleisesti evankeliumi on jaettu neljään osaan: lyhyisiin johdanto ja lopetus katkelmiin, sekä kahteen isompaan osaan. Näitä osia on kutsuttu ”merkkien kirjaksi” ja ”kirkkauden kirjaksi”, sillä ensimmäinen osa evankeliumin leipätekstiä käsittelee Jeesuksen tekemiä ihmetekoja, kun taas toinen puhuu Jeesuksen paluusta Isä Jumalan luo. Nikolainen huomioi kuitenkin, että lukujen 12 ja 13 välistä rajaa, ei tulisi liiaksi korostaa, sillä evankeliumi on kuitenkin ehyt kokonaisuus.1 Tästä syystä olen käyttänyt S.A Cumminsin termejä ensimmäinen ja toinen näytös.2 Nämä neljä osaa on jaettu seitsemään lukukappaleeseen Craig Keenerin kommentaarin mukaisesti.3
Neljännen evankeliumin kirjoittajan henkilöllisyydestä on kiistelty ehkäpä eniten verrattuna muihin evankeliumeihin. Perinteinen näkemys apostoli Johanneksen kirjoittajuudesta juontuu meille kirkkoisä Irenaeukselta (n. 130-200 jKr.). Tämän mukaan Johannes kirjoitti evankeliuminsa Vähä-Aasiassa Efesossa.4 Tämä selittäisi miksi kirjoittaja selittää auki palestiinalaisen juutalaisuuden tapoja, sillä hänen pakanoista ja diasporajuutalaisista koostuva yleisö ei välttämättä tuntenut niitä.
Cummins tiivistää evankeliumin sanoman Jumalan kolminaisuuden avulla. Evankeliumi todistaa Jumalan uhrautuvasta ja rajattomasta rakkaudesta koko maailmaa kohtaan (3:16, 21:24-25). Isä armollisessa rakkaudessaan edeltää, ylittää luo, ylläpitää ja täydellistää kaiken.Pojassa tämä rakkaus syntyy lihaksi ja muotoutuu ristin muotoon, näin voittaen kuoleman ja synnin muuttaen meidän elämää. Pyhässä Hengessä tämä rakkaus ohjaa kaikkia ihmisiä Jumalan puoleen, todistaen ja asuen heissä jatkuvan Pojan läsnäolon kautta.5 Tämä kaikki antaa pohjan seurakunnalle ja sen missiolle maailmassa. ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät.” Joh. 20:21.
LUKUOHJELMA
Johdanto □ Prologi 1:1-18
Ensimmäinen näytös: Isä Jumala paljastetaan Poikansa Jeesuksen teoissa ja sanoissa. □ Todistus Juudeassa, Samariassa ja Galileassa 1:19-6:71 □ Lehtimajajuhla ja Hanukkah 7:1-10:42 □ Kärsimyksen esittely 11:1-12:50
Toinen näytös: Isä Jumala kirkastetaan Poikansa Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemuksessa □ Jäähyväispuhe 13:1-17:26 □ Kärsimys ja ylösnousemus 18:1-20:31
Lopetus □ Epilogi 21:1-25
___________________________ 1Nikolainen 1989, 239. 2Cummins 2005, 394-401. 3Keener 2003. 4Cummins 2005, 394-395. Osa on nähnyt kirjassa viitteitä editoinnista ja on usein väitetty, että ”johanneslainen yhteisö” olisi evankeliumin viimeisimmän kirjoitusasun takana. Tämä olisi oletettavasti tapahtunut 1. vuosisadan loppupuolella. Vern Poythress analysoi lauseidenvälisten konjunktioiden käyttöä tavalla, joka viittaisi kuitenkin siihen, että koko tekstin takana olisi yksi taho, pl. kertomus aviorikoksesta tavatusta naisesta. Kertomus onkin hakenut paikkaansa, sillä joistain käsikirjoituskopioista se löytyy Luukkaan evankeliumista. (Poythress 1984a; Poythress 1984b) 5Cummins 2005, 401.
LÄHTEET
Aktinson, William P. 2011 Baptism in the Spirit: Luke-Acts and the Dunn Debate. Eugene: Pickwick.
Blomberg, Craig L. 2007 ”Matthew”, teoksessa Commentary on the New Testament Use of the Old Testament. G.K. Beale ja D.A. Carson toim. Grand Rapids: Baker Academic. 1-109.
Bock, Darrel L. 1994 Luke 1:1-9:50 Baker Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Baker Academic. 1996 Luke 9:51-24:25 Baker Exegetical Commentary on the New Testament. Grand Rapids: Baker Academic.
Brown, Jeannine K. 2013 ”Matthew, Gospel of”, teoksessa Dictionary of Jesus and the Gospels (2. uudistettu painos). Joel B. Green toim. Downers Grove: InterVarsity. 570-584.
Green, Joel B. 2013 ”Luke, Gospel of”, teoksessa Dictionary of Jesus and the Gospels (2. uudistettu painos). Joel B. Green toim. Downers Grove: InterVarsity. 240-552.
Gundry, Robert H. 2005 ”Matthew, book of”, teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 486-492.
Keener, Craig S. 2003 The Gospel of John: A Commentary. Grand Rapids: Baker Academic 2012 Acts: An Exegetical Commentary. Grand Rapids: Baker Academic.
Menzies, Robert P. 2004 Empowered for Witness: The Spirit in Luke-Acts. Lontoo: T&T Clark.
Moritz, Thorsten 2005 ”Mark, Book of”, teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic.480-485.
Nikolainen, Aimo Tauno 1989 Johanneksen evankeliumi. Jyväskylä: Gummerus. Apostolien teot Perrin, Nicholas 2013 ”Mark, Gospel of”, teoksessa Dictionary of Jesus and the Gospels (2. uudistettu painos). Joel B. Green toim. Downers Grove: InterVarsity. 553-566.
Poythress, Vern Sheridan
1984a “The use of the intersentence conjunctions de, oun, kai and asyndeton in the
Gospel of John, Novum testamentum 26 no.4. 312-340.
1984b “Testing for Johannine authorship by examining the use of conjunctions, The
Redditt, Paul L. 2005 ”Source Criticism”, teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 761-763.
Ruohomäki, Jouko 2004 Jerusalemista Roomaan: Apostolien teot selityksin. Keuruu: Aikamedia.
Walton, Steven 2005 ”Acts, Book of” teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 27-31.
Wright, Christopher J.H. 2014 Knowing Jesus through the Old Testament (2. uudistettu painos). Downers Grove: InterVarsity.
Wright, Nicholas Thomas & Bird, Michael F. 2019 The New Testament in its World. London: SPCK.
Wright, Stephen I. 2005 ”Luke, Book of”, teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 467-471.
Raamattu alkaa viidellä Mooseksen kirjalla, jotka muodostuvat tooraksi (Hepr. Laki, ohje) tai Pentateukiksi (kreik. Viisi kirjaa). Niihin sisältyy mm. Luomiskertomus ja Israelin kantaisien mm. Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin elämäntarinat. Näiden kaikkia lukijoita kiinnostavien tarinoiden lisäksi Mooseksen kirjoihin sisältyy myös paljon lakeja ja säädöksiä Israelin kansalle, jotka voivat olla nykylukijalle puuduttavaa luettavaa. Jotta minimoimme silmien puutumista tooran äärellä, olen jaotellut tähän lukusuunnitelmaan tekstin mielekkäämpiin palasiin, joka toivottavasti helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Pentateukin ymmärtäminen helpottaa koko Raamatun ymmärtämistä, sillä muut Raamatun kirjat lainaavat ja viittaavat todella paljon nimenomaan Mooseksen kirjoihin.
Muistiinpanojen tekeminen, alleviivaaminen ja omien pohdintojen kirjoittaminen ylös muistivihkoon tai puhelimeen auttaa sisäistämään lukemaasi ja on erittäin suositeltavaa. Lukiessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi Jumalan luonteeseen ja johdatukseen liittyviin jakeisiin, sekä Raamatun suuren tarinaan, eli pelastushistoriaan liittyviin seikkoihin. Näihin kuuluvat mm. liitot ja Jeesukseen viittaavat profetiat sekä esikuvat eli typologiat.
Pyri tulkitsemaan näiden kohtien merkitystä muiden raamatunkohtien valossa ja sen jälkeen myös soveltamaan niitä omaan elämääsi. Ei ole myöskään pahitteeksi sisällyttää jokaiseen lukutuokioon rukousta. Etene omaan tahtiin, mutta säännöllisesti esimerkiksi 30-60 minuuttia päivässä. Ajatuksena on kuitenkin lukea yhtä lukua pidempiä jaksoja kerralla, jotta saat toorasta ehyen kokonaiskuvan. Lähes kaikissa Raamatuissa1 on myös jonkinlaiset kartastot liittyen näiden kirjojen tapahtumiin, suosittelen myös vilkuilemaan niitä. Tämä helpottaa sinua pääsemään nykylukijan näkökulmasta puuduttavistakin osioista yli, eikä Raamatun lukeminen kannesta kanteen tyssää heti alkumetreillä.
Alle olen jaotellut Mooseksen kirjat 32:teen katkelmaan. Kerran päivässä luettuna saat koko Pentateukin luettua siis noin kuukaudessa! Toivotan antoisia lukuhetkiä Jumalan sanan äärellä.
___________________________________ 1 1992 Kirkkoraamatussa (ns. uusi käännös) ja Raamattu Kansalle (RK) Raamatussa kartat 1 ja 2.
1. Mooseksen kirja eli Genesis
Juutalaiset käyttävät tästä kirjasta nimeä Berešit (Hepr. alussa), josta juontuu kreikan kautta meille tutumpi nimitys Genesis (synty). Se toimii johdantona tooralle ja oikeastaan myös koko Raamatulle. Siitä löytyvät teemat ovat perustavanlaatuisia ja keskeisiä raamattuteologialle.1 1. Mooseksen kirjan voi jakaa kolmeen pääosaan: luomisen kuusi päivää, protohistoria ja patriarkat.2
Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole mytologinen tai tieteellinen kuvaus maailman synnystä.3 Sen tarkoitus ei ole selittää maailmankaikkeutta, vaan luoda pohja luomiskertomusta seuraavalle pelastushistorialle.4 Protohistoriaksi kutsuttu osa kuvaa ihmisen ja luomakunnan syöksymistä kaaokseen syntiinlankeemuksen jälkeen. Se on kosminen taustatarina koko Raamatun kattavalle pelastushistorialle, jossa Jumala toimii ihmiskunnan syntiongelman poistamiseksi. Isoin osa-alue on patriarkkojen historia, jossa Jumala toteuttaa pelastussuunnitelmaansa Aabrahamin perheen kautta. Jumala lupaa Aabrahamille kansan, maa-alueen ja siunauksen (1. Moos. 12:1-3). Me pääsemme Kristuksen kautta osallisiksi tästä siunauksesta, joka on pelastus uskon kautta (Gal. 3:1-10).
LUKUOHJELMA
Ensimmäinen esittely: Luomisen kuusi päivää □ Luominen 1:1-2:3
Toinen esittely: Protohistoria □ Kosminen taustatarina 2:4-11:26
Ydin: Patriarkat, neljän sukupolven tarina □ Aabraham ja Saara 12:1-23:20 □ Iisak ja Rebekka 24:1-27:46 □ Jaakob ja Raakkel 28:1-35:20 □ Joosefin myydään Egyptiin 35:21-45:28 □ Israel muuttaa Egyptiin 46:1-50:26
___________________________________ 1Wenham 2005 251. 2Wenham 2005, 248. 3Purkiser et.al. 1977, 56. 4Purkiser et.al. 1977, 60. Kristinuskon sisällä on kolme keskeistä teoriaa, jotka selittävät maailman syntyä: a) nuoren maan kreationismi, b) vanhan maan kreationismi ja c) teistinen evoluutio. Näiden teorioiden merkitystä ei tulisi ylikorostaa, sillä luomiskertomuksen sanoman ydin on kuitenkin Luojan ja luomakunnan välisessä suhteessa.
2. Mooseksen kirja eli Eksodus
Juutalaiset käyttävät 2. Mooseksen kirjasta nimeä Šemot (hepr. Nimet), sillä se alkaa luettelolla Jaakobin pojista. Meille tuntumpi nimi Eksodus juontuu kreikan termistä “tie ulos”.
Siinä missä 1. Mooseksen kirjaa rytmittää narratiivi, eli kerronta ja sukuluettelot, seuraavissa kirjoissa vuorotellaan lain ja narratiivin välillä. Kirja on merkittävä kristilliselle teologialle muutenkin kuin etiikan kannalta. Jos ajattelemme Egyptin, eksoduksen, meren ja erämaan kaavaa, voimme lukea ne metaforisesti ajatellen syntiä, lunastusta, kastetta ja opetuslapseutusta.1
Kirja alkaa Mooseksen tarinalla, jossa Mooses lapsi pelastuu kellumalla pienessä “arkissa”2.Se kertoo Israelin kansan paosta Egyptin orjuudesta ja antaa ensimmäiset lait ja eettiset ohjeet Raamatussa.3 2. Mooseksen kirjan huippukohta on lain antaminen Siinain vuorella. Kirja päättyy siihen, että Jumalan kirkkaus ja läsnäolo asettuu asumaan ilmestysmajaan. Eksoduksen voi karkeasti jakaa kahteen osaan: 1) Pakoon Egyptistä (luvut 1-18) ja 2) Siinain laki ja liitto (luvut 19-40) Moberly jakaa 2. Mooseksen kirjan yhdeksään osaan, jota tämä lukuohjelma seuraa.4
LUKUOHJELMA
Pako Egyptistä □ Johdanto 1:1-2:22 □ Jumala kutsuu ja lähettää Mooseksen 2:23-7:7 □ Vitsaukset 7:8-11:10 □ Pääsiäinen, eksodus ja meren ylittäminen 12:1-15:21 □ Oppiminen erämaassa 15:22-18:27
Siinain laki ja liitto □ Liitto Siinailla 19:1-24:18 □ Ilmestysmaja ja pappeus 25:1-31:18 □ Liiton rikkominen ja uudistaminen 32:1-34:35 □ Ilmestysmajan pystyttäminen ja vihkiäiset 35:1-40:38
___________________________________ 1Moberly 2005, 211. 2Samaa sanaa käytetään Nooan Arkista huomioi Bruggemann & Linafelt 75. 3Ibid. 4Moberly 2005, 212-215.
3. Mooseksen kirja eli Leviticus
Kolmannesta Mooseksen kirjasta käytetään myös latinalaista nimeä Leviticus, joka juontuu kreikan Leeviläisiä tarkoittavasta sanasta. Hepreaksi kirja alkaa sanoilla “Ja Hän kutsui”, josta juontuu sen juutalaisten käyttämä nimi Vayikra.
Moni kirjassa listattu laki koskeekin pappissuku leeviläisiä. Kirja koostuu Siinailla Jumalan antamista ohjeista Moosekselle, jotka tämän piti välittää israelilaisille. Kirjaa dominoikin nämä lakien luettelot ja narratiivia on minimaalisesti. Tämän vuoksi 3. Mooseksen kirja tuntuu haastavalta lukukokemukselta nykylukijalle. Kuitenkin tekstillä on annettavaa myös meille.
Yksi teema 3. Mooseksen kirjassa on se huomio, että uskonto koskettaa myös meidän fyysistä olemusta, ei vain siihen mitä uskomme.1 Uskolla on siis vaikutusta konkreettiseen maailmaan ja toisinpäin. Kristillinen teologia Jeesuksen tuomasta sovituksesta Hänen uhrinsa kautta tulee ymmärtää erityisesti tämän kirjan uhrikäytäntöjen valossa.2
3. Moos. kertoo ennen kaikkea jumalanpalveluksesta; siitä kuinka syntisten tulisi ilmaista katumusta ja pyytää anteeksiantoa (1:1-2:16; 4:1-5:13), jakaa asioita ihmisten ja Jumalan kesken (3:1-17) ja olla valmis olemaan korvausvelvollinen muille aiheuttamastaan vahingosta (5:14-6:7).3 Redditt jakaa kirjan sanoman neljän alaotsikon alle.4
LUKUOHJELMA
Koska Jumala on pyhä □ Ihmisten tulee ylistää ja palvella Jumalaa 1:1-7:38 □ Aaronin pappien tulee ohjata ylistystä 8:1-10:20 □ Ihmisten tulee välttää rituaalista epäpuhtautta ja tehdä sovitus kun he epäonnistuvat 11:1-16:34 □ Ihmisten tulee olla pyhiä 17:1-27:34
Kirjan nimi Numeri (kreik. Luvut) kuvaava väestönlaskentoja, kun taas heprealainen nimi Bemidbar, kirjaimellisesti “Erämaassa” kertoo siitä, että Israelin erämaavaellus viimein jatkuu Siinailta kohti luvattua maata. Molemmat nimet viittaavat siis suoraan 4. Mooseksen kirjan sisältöön.
Lukujen 1 ja 26 väestönlaskennat raamittavat kirjan kertomuksen. Se alkaa eksoduksen kokeneen sukupolven kanssa ja päättyy siitä seuraavaan Kaananinmaan valloituksen kokevaan sukupolveen.1 Ensimmäisen sukupolven katsotaan olevan tottelematon ja rangaistuksen alla, kun taas jälkimmäinen oli tottelevainen, joka viimein saavutti Luvatun maan.2 Kirjan voi jakaa osiin erämaavaelluksen vaiheiden mukaan neljään osaan.
Numerin tarina antaa kontrastin Jumalan uskollisuuden ja Israelin uskottomuuden välille. Narratiivin välissä olevat lakien luettelot jakavat kerronnallisten jaksojen huolen pyhyyden tärkeydestä.3 Raamatun myöhemmät kirjat palaavat usein erämaavaellukseen.4 Voimme varmasti kaikki jollain tavalla samaistua erämaavaellukseen oman elämämme mittakaavassa.
LUKUOHJELMA
Israelin erämaavaelluksen vaiheet □ Lähtövalmistelut Siinain vuorella 1:1-10:10 □ Lähtö Siinailta 10:11-14:45 □ Erämaavaellus 15:1-25:18 □ Luvatun maan rajalla 26:1-36-13.
Juutalaiset kutsuvat viimeistä Mooseksen kirjaa nimellä Devarim (”sanat”), jolla kirja alkaa, mutta myös samalla muistuttaa siitä, että sen sisältönä on Mooseksen sanat ennen Kaananin maan valloittamista. Meille voi olla tuttu myös sen toinen nimi Deuteronomium, joka juontuu kreikan sanoista ”toinen” (deutero) ja ”laki” (nomos). Tämä viittaa Mooseksen puheiden sisältöön, jossa hän reflektoi eksoduskertomuksen teologista merkitystä 40 vuoden erämaavaelluksen jälkeen.1
Blockin mukaan 5. Mooseksen kirja ”konkretisoi uskon oikeaa elämää varten” ja laajentaa meidän ymmärrystä: 1) armollisesta Jumalasta, joka lunastaa syntien sitomat ihmiset, 2) Meidän oikeanlaisesta vastauksesta Jumalalle, eli rakkaudesta häntä ja lähimmäisiämme kohtaan ja 3) Lunastettujen ihmisten varmasta päämäärästä.2
Kirjassa pysytään edelleen ”Jordanin itäpuolella Moabin maassa”3, josta edetään vasta Joosuan kirjan alussa.4 Kirja koostuu kolmesta pitkästä Mooseksen puheesta Israelin kansalle ja lopetusosiosta, jossa on kaksi runoa ja tooran päättävä narratiiviosio.5 Nämä Mooseksen puheet on nivottu yhteen narratiivilla.6 Laki tässä merkityksessä ei niinkään tarkoita lakitekstiä vaan opetusta tai ohjausta.7 Lukuohjelma on jaoteltu puheiden ympärille. Huomioithan, että oman Raamattusi väliotsikot saattavat jaotella puheet eri tavalla kuin alla.8
LUKUOHJELMA
Mooseksen ensimmäinen puhe □ Muistutus Jumalan lupauksista ja varoitus epäjumalanpalveluksesta 1:1-4:49.
Mooseksen toinen puhe □ Kymmenen käskyn toistaminen 5:1-31 □ Jumalan hyvyys ja anteliaisuus Israelia kohtaan 6:1-11:32 □ Käskyjä ja säädöksiä 12:1-25:19 □ Jumala ja Israel sitoutuvat toisiinsa 26:1-19 □ Siunaukset ja kiroukset 27:1-28:68
Mooseksen kolmas puhe □ Siirtymä Mooseksen ajasta Joosuan aikaan 28:69-31:29
Mooseksen tarinan päätös □ Mooseksen laulu, siunaus ja kuolema 31:30-34:12
Block, Daniel I. 2005 ”Deuteronomy, the book of” Dictionary for Theological Interpretation of theBible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 165-173.
Brueggeman Walter & Linafelt Tod 2012 An Introduction to the Old Testament 2nd edition. Louisville:West Minister John Knox.
Moberly R. W. L. 2005 “Exodus, book of”, teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 211-216.
Purkiser, W.T. & Taylor, Richard S. & Taylor, Willard H. 1977 God, Man and Salvation: A Biblical Theology. Kansas City: Beacon Hill
Redditt, Paul L. 2005 “Leviticus, book of”, Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 447-450.
Sparks, Kent L. 2005 “Numbers, the book of”, Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 538-541.
Wenham Gordon J.
2005 “Genesis, Book of”, teoksessa Dictionary for Theological Interpretation of the Bible. Kevin J. Vanhoozer toim. Grand Rapids: Baker Academic. 246-252.
